Quenyan

Japanese chineille suositellaan virallisia polvi-, silmä- ja sydäntarkastuksia. Lisäksi chinit kuuluvat rotuihin, joille myös kävelytesti on virallinen terveystarkastus. Kaikki Kennelliiton hyväksymät tulokset löytyvät KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä. Viralliset terveystarkastukset antavat arvokasta tietoa sekä rodun tilasta kasvattajille että yksilön terveydestä sen omistajalle, riippumatta siitä, onko koiran tehtävä olla kotikoirana tai harrastuskaverina tai onko sille suunnitteilla jalostuskäyttöä. Todellinen terveystilanne ei selviä silmämääräisesti. Havaitsemalla sairaus ajoissa voidaan mahdollisesti aloittaa hoito jo ennen oireiden alkamista. Vain terveystarkastetusta koirasta voi sanoa sen olevan terve – tietenkin vain niiden sairauksien osalta, jotka siltä on tutkittu.

Terveystarkastukset ovat myös yksi tärkeä tietolähde omaan kasvatukseeni, sillä niiden perusteella voin paremmin välttää huonoja jalostusvalintoja. Ilman tutkittua tietoa se on huomattavasti vaikeampaa ja ongelmat siirtyvät helpommin eteenpäin. MyDogDNA-testillä saa tietoa koiran perimässä mahdollisesti olevista perinnöllisistä sairauksista, yksilön perimän monimuotoisuudesta ja monista muista tärkeistä jalostukseen vaikuttavista asioista.

Vie koirasi rohkeasti virallisiin terveystarkastuksiin! Polvi-, silmä- ja sydäntarkastuksia varten koiraa ei tarvitse rauhoittaa. Muista että koirasi mahdolliset perinnölliset sairaudet eivät ole sinun vikasi, vaan ne johtuvat koiran perimästä, johon et ole voinut vaikuttaa. Olemalla avoin koirasi terveydentilasta autat myös kasvattajia viemään rotua eteenpäin ja tekemään parempia valintoja jalostuksessa.

Tein terveys- ja luonnekyselyn vuonna 2017 japanese chinien rotuyhdistykselle. Tulosraportin voit lukea yhdistyksen sivuilta.

Japanese chinien viralliset sydäntutkimukset ovat yleensä auskultaatioita eli sydämen kuuntelututkimuksia. Sillä selvitetään onko koiralla sivuääni. Pelkän sivuäänen perusteella ei kuitenkaan pystytä selvittämään mistä sairaudesta on kyse. Silloin tarvitaan jatkotutkimuksia, usein esimerkiksi sydämen ultraäänitutkimusta.

Tyypillisesti chinien sydänsairaudet ilmenevät vasta aikuisena/iäkkäämpänä. Sydänsairaus vaikuttaa heikentävästi koiran elämänlaatuun ja lyhentää elinikää.

Aste I Hyvin pehmeä sivuääni, jolla matala intensiteetti ja kuuluu vain rauhallisessa ympäristössä.
Aste II Paikallinen pehmeä sivuääni, joka kuitenkin kuuluu välittömästi.
Aste III Keskitasoinen sivuääni, kuuluu myös laajemmalta alueelta, omat sydänäänet kuultavissa.
Aste IV Voimakas sivuääni, joka kuuluu laajalta alueelta, omat sydänäänet peittyvät, ei liity palpaatiotrilliä.
Aste V Voimakas sivuääni, johon liittyy palpaatiotrilli, ja joka on kuultavissa heti, kun stetoskooppi on lähellä koiran rintakehää.
Aste VI Voimakas sivuääni, johon liittyy palpaatiotrilli, ja joka on kuultavissa jopa, kun stetoskooppi nostetaan rintakehästä irti.

Auskultaatiotutkimukseen liittyen on huomioitava seuraavat seikat:

• Jos sivuääni todetaan tutkimushetkellä, se
  • ei kerro mikä sydänsairaus on kyseessä
  • ei kerro kuinka vakava-asteinen sydänsairaus on
  • ei kerro, onko kyseessä sydänsairaus vai fysiologinen sivuääni (ei sairaalloinen)
• Jos tutkimushetkellä ei todeta sivuääntä, se voi tarkoittaa jotakin seuraavista:
  • koiralla ei tutkimushetkellä ole sivuääntä aiheuttavaa sydänsairautta
  • kyseessä on lievä sydänsairaus, jonka aiheuttama sivuääni on lievä, joten sivuääni ei välttämättä ole aina kuultavissa
  • kyseessä on sydänsairaus, joka ei aiheuta sivuääntä (dilatoiva kardiomyopatia)

Koirien silmäsairauksista osa on perinnöllisiä. Jalostusvalinnoilla tulee pyrkiä estämään/vähentämään ainakin vakavien sairauksien ilmeneminen. Silmäsairaudet voivat pahimmillaan uhata näkökykyä, aiheuttaa kipua ja vaatia leikkaushoitoa tai jatkuvaa lääkitystä. Aikaisemmin silmätarkastuksissa keskityttiin vakaviin, sokeuttaviin silmäsairauksiin, mutta 2000-luvun alussa alettiin kiinnittää huomiota myös silmää ympäröivien rakenteiden muutoksiin sekä muissa osissa kuin linssissä ja verkkokalvolla oleviin muutoksiin.

KoiraNetissä näkyvät kaikki eläinlääkärin tutkimuksen yhteydessä perinnölliseksi olettamat silmäsairausdiagnoosit. Lausunnot tallennetaan Kennelliiton tietokantaan seuraavasti:

Distichiasis
Ylimääräinen ripsi luomiraon reunassa. Oireet riippuvat karvan paksuudesta ja kasvusuunnasta. Ohuet, ulospäin suuntautuvat karvat aiheuttavat tuskin lainkaan oireita. Paksummat ja silmän pintaan osuvat karvat voivat aiheuttaa silmän lievää vuotamista ja räpyttelyä tai voimakkaampia kipuoireita ja jopa sarveiskalvovaurioita.

Ektooppinen cilia
Ylimääräiset ripset silmäluomen sisäpinnalla sidekalvolla, joka aiheuttaa lähes aina voimakkaat kipuoireet ja sarveiskalvovaurioita.

Entropion eli luomen sisäänkiertymä
Silmäluomi (yleensä alaluomi) kiertyy sisäänpäin, jolloin luomen karvat tai iho osuu silmään ja aiheuttaa sarveiskalvon ja sidekalvon ärsytystilan. Tyypillinen oire on silmän vuotaminen roskan tunteen takia. Lyhytkuonoisilla roduilla entropion on tavallisimmin nenänpuoleisessa alaluomessa, jolloin myös alaluomen kyynelkanavan aukko kiertyy liiaksi sisään eikä siten viemäröi kyyneliä normaalisti. Se lisää silmän vuotamista.

Pahimmillaan kiertymä aiheuttaa sarveiskalvon haavautumista ja voimakasta kipua, jolloin oireina ovat silmän vuotamisen lisäksi punoitus ja siristely. Lievimmillään entropion ei aiheuta näkyviä oireita. Pidempään jatkuva sarveiskalvon ärsytystila johtaa sarveiskalvon nenänpuoleisen kulman pigmentoitumiseen, jota esiintyy erityisesti lyhytkuonoisilla kääpiörotuisilla koirilla.

Makroblepharon eli liian suuri luomirako
Kääpiöroduilla on usein suhteessa liian matala silmäkuoppa ja liian suuri silmämuna. Luomien sulkeminen voi olla puutteellista ja sarveiskalvon vauriot tyypillisiä. Pahimmillaan liian suuret luomiraot yhdessä matalan silmäkuopan ja liian suuren silmämunan kanssa altistavat silmän ulospullahdukselle.

Trichiasis
Luomien tai ihon karvat ulottuvat silmän pintaan. Lyhytkuonoisilla tyypillisesti nenänpuoleisen silmäkulman ihon karvoitus ulottuu hyvin lähelle silmäkulmaa. Jos nenäpoimu on korostunut ja kuono hyvin lyhyt, voivat nenäpoimun karvat osua silmään. Oireet ovat samanlaisia kuin silmäluomen sisäänkiertymässä.

Lievissä entropion- tai trichiasis-tapauksissa ei välttämättä tarvita hoitotoimenpiteitä, mutta vakavat tapaukset hoidetaan aina kirurgisesti. Ne ovat kivuliaita ja pahimillaan uhkaavat näkökykyä.

Ektropion eli luomen uloskiertymä
Tyypillisesti ektropion on alaluomessa. Koiralla jolla on luomen uloskiertymä, ei toimi silmän räpytysrefleksi normaalisti, eikä silmäluomet ja kyynelneste pysty suorittamaan niiden normaaleja tehtäviä, kuten suojaamaan, puhdistamaan tai kosteuttamaan silmää normaalisti, mikä voi johtaa alaluomen sidekalvon krooniseen tulehtumiseen (Gelatt ym. 2007).

PHTVL/PHPV

PHTVL/PHPV tarkoittaa sikiökautisen liikakasvuisen verisuoniverkoston tai alkulasiaisen jäännettä linssin takana. Siitä seuraa eriasteisia samentumia linssin takana ja mahdollisesti myös linssin epämuotoisuutta. Muutokset jaetaan asteikkoon 1-6, joista asteet 2-6 ovat vakavia näkökykyyn vaikuttavia muutoksia. Lievimmistä muutoksista ei ole haittaa koiralle, mutta vakavampiin tapauksiin voi liittyä myös kaihimuutoksia. Silloin muutokset voivat haitata näkökykyä sekä aiheuttaa tulehdusta ja kipua.

PPM

PPM on sikiöaikainen jäänne pupilla-aukkoa peittävästä rakenteesta. Rakenteelliset jäänteet voivat olla eriasteisia rihmoja tai jopa levymäisiä. Iiriksen pinnalla olevat lankamaiset jäänteet ovat tavallisesti harmittomia, mutta vaikeissa tapauksissa PPM voi vaikuttaa pupillin toimintaan ja näkökykyyn.

Lasiaisen rappeuma

Geelimäisessä lasiaisessa tapahtuu normaalisti muutoksia koiran vanhetessa. Kun muutokset tulevat epänormaalin nuorena ja nopeasti, sitä pidetään lasiaisen rappeumana. Pitkälle edenneeseen sairauteen voi liittyä mm. riski verkkokalvon irtoamiseen.

Linssiluksaatio

Linssin kiinnityssäikeet rappeutuvat ja vähitellen linssi irtoaa paikaltaan. Linssiluksaatio voi aiheuttaa silmänpaineen nousua, joka on nopeasti vaaraksi näkökyvylle. Tila on kivulias ja vaatii usein leikkauksen.

RD

RD on rakenteellinen kehityshäiriö verkkokalvossa. Se jaetaan kolmeen muotoon. Lievin muoto on multifokaali RD, jossa muutokset yleensä pysyvät ennallaan ja koiralle niiden merkitys on vähäinen. Geograafisella RD:llä voi olla vaikutusta koiran näkökykyyn. Vakavimmassa muodossa, totaalissa RD:ssä, silmä on sokea ja siinä on usein muitakin kehityshäiriöitä.

PRA

PRA on verkkokalvon surkastuma, joka tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Sairautta on useita eri muotoja ja siitä riippuen PRA:n oireet voivat ilmetä sekä hyvin nuorella koiralla että myöhemmällä iällä. Usein koira muuttuu ensin hämärässä pelokkaaksi ja epävarmaksi. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan.

Harmaakaihi eli katarakta

Harmaakaihi voi olla perinnöllinen tai ei-perinnöllinen. Harmaakaihimuutos, riippumatta onko muutos molemminpuolinen vai vain toisessa silmässä, oletetaan perinnölliseksi. Muutoksella ei ole vaikutusta näkökykyyn, jos se jää hyvin pieneksi. Jos linssit samentuvat täysin, johtaa kaihi koiran sokeutumiseen. Kaihi voi aiheuttaa myös kipua, sillä edennyt kaihi aiheuttaa silmän sisäistä suonikalvotulehdusta. Kaihi voidaan poistaa leikkauksella.

Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu todistettavasti traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta (pienet rodut yli 10 v., isot rodut yli 7 v.).

Näköhermon pään hypoplasia/mikropapilla

Näköhermonpää on puutteellisesti kehittynyt. Se voi olla epänormaalin pieni tai toimimaton ja tilasta käytetään termejä papillan hypoplasia ja mikropapilla. Hypoplasiaan liittyy sokeus ja se on vakavampi. Todennäköisesti hypoplasia ja mikropapilla ovat saman sairauden eri vakavuusasteet.

Polvilausunto kertoo patellaluksaatiosta eli polvilumpion sijoiltaan menosta. Se on perinnöllinen takajalan rakenteeseen liittyvä sairaus, joka voi johtaa myös kivuliaaseen nivelrikkoon. Polviongelmat rajoittavat koiran liikkumista ja ne voivat vaatia jatkuvaa lääkitystä tai jopa leikkauksen.

Patellaluksaatiota arvioidaan asteikolla 0-4. Aste 0 on normaali ja asteet 1-4 eriasteisia luksaatioita.

0 Polvilumpio ei luksoidu.
Aste 1 Polvinivel on lähes normaali. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja patella saadaan luksoitumaan mikäli polvea samalla ojennetaan. Patella saattaa luksoitua ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta saattaa olla lievästi kiertynyt.
Aste 2 Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai rotatoitaessa (kierrettäessä) ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. Sääriluun (tibia) yläosa on kiertynyt jopa 30 astetta sisäänpäin (pienet koirat).
Aste 3 Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai rotatoitaessa (kierrettäessä) ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. Sääriluun (tibia) yläosa on kiertynyt jopa 30 astetta sisäänpäin (pienet koirat).
Aste 4 Polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassa ilman leikkausta. Sääriluun yläosa kiertynyt jopa 90 astetta.

Lyhytkuonoisten kävelytesti on tuore mittari arvioimaan koiran rasituksensietoa ja kykyä hengittää normaalisti. Testissä on aina paikalla valvova eläinlääkäri, joka aluksi mittaa koiran sydämen sykkeen ja ruumiinlämmön sekä arvioi yleistilan. Koira kävelee tai ravaa 1000 metriä tai 12 minuuttia, jonka jälkeen koiralla on 15 minuutin palautumisaika. Heti sen jälkeen valvova eläinlääkäri jälleen arvioi koiran (syke, ruumiinlämpö, yleistila).

Kävelytesti suoritetaan 15-25 asteen lämpötilassa joko sisällä tai ulkona. Koko testin ajan tarkkaillaan koiran yleistilaa ja hengitystieäänien voimakkuutta. Sierainten avoimuus, kliiniset tutkimustulokset ja varsinainen kävelytestin tulos merkitään Kennelliittoon toimitettavaan lomakkeeseen. Kävelytestin tulokset löytyvät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

• Koira kävelee/ravaa 1000 metriä vaaditussa ajassa ja palautuu siitä riittävästi palautumisajan kuluessa.

• Koiralla on eläinlääkärin suorittaman alkuarvioinnin perusteella merkkejä vakavista hengitystieoireista (joihin kuuluu myös vakava hypertermia).
• Eläinlääkäri keskeyttää käynnissä olevan testin vakavien hengitystieoireiden vuoksi.
• Koira ei suoriudu testistä ja/tai palaudu riittävästi vaaditussa ajassa.

• Eläinlääkäri havaitsee koirassa jonkin muun näkyvän sairauden tai oireen, joka kokonaan estää koiraa osallistumasta testiin tai estää testin jatkamisen sen jo alettua.
• Testi keskeytetään koiran omistajan tai kävelyttäjän toimesta.

Helposti posken limakalvoilta otettava testi kertoo mm.

• 175 perinnöllisestä sairaudesta (tilanne 10/2017)
• värigeenit, myös mitä värejä koira kantaa perimässään
• turkin tyypistä, koiran koosta ja rakenteellisista ominaisuuksista
• yksilön geneettisestä monimuotoisuudesta suhteessa rotuun, roturyhmään sekä kaikkiin tietokannan koiriin
• yksilön perinnöllisen eroavaisuuden suhteessa muihin samanrotuisiin sekä muihin roturyhmän koiriin

Testi voidaan tehdä kaikenikäisille koirille. Näyte otetaan pyörittämällä pieniä harjoja posken sisäpinnalla. Tulos on virallinen vain, jos koira on tunnistusmerkitty ja näytteen ottaa eläinlääkäri, kennelliiton hyväksymä näytteenottaja tai DNA-laboratorion edustaja.

Koiran perimän tunteminen mahdollistaa perinnöllisten sairauksien esiintymisen hallinnan ja monimuotoisuuden säilyttämisen. Suurin osa koirilla esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista periytyy peittyvästi. Koiran pitää pääsääntöisesti periä sairauden taustalla oleva geeni molemmilta vanhemmilta, jotta sairaus ilmenee. Breeder tool -työkalulla voi löytää jalostuskumppanin, jonka perimä on mahdollisimman erilainen omaan koiraasi verrattuna ja jolla ei ole samoja tautikantajuuksia kuin omalla koirallasi. Se laskee vastakkaisen sukupuolen testatuille koirille sopivuusprosentit, listaa ne sopivuusjärjestyksessä ja nostaa ensimmäisiksi koirat, joiden kanssa tulevan pentueen perinnöllinen terveys (Genetic Health Index) olisi parempi kuin rodun nykyisellä sukupolvella. Sukusiitosaste, sukukatokerroin ja tehollisen populaation koko ovat laskennallisia arvioita. MyDogDNA kertoo todellisen tilanteen monimuotoisuudesta yksilötasolla ja myös rodun sisällä, kunhan testattuja koiria on tarpeeksi.

Japanese chinin rotusivu MyDogDNA:n tietokannassa